Lahti - Motonet 390-470 (LM 390-470)
- Kuva1. Alumiinitikkuversio.
Vuorossa tällä kertaa kaikkein tuorein Lahtelainen.
Jopa niin tuore että tiettävästi tätä kirjoittaessa edes kyseisen antennityypin ohjeet eivät ole vielä pääsuunnittelijan toimesta ehtineet
ilmestyä foorumille.
Nyt esittelyssä oleva antenni kuten useimmat Lahtelaiset, on tuttuun ja turvalliseen tapaan rakennettu
Motonet-rungon (saivarrellen Konigin) pohjalle. Tosin yhtäläisyydet vanhaan jäänevätkin tällä kertaa lähes
kokonaan siihen. Muokkauksia aiempiin malleihin nähden kun on näet tehty ja vieläpä poikkeuksellisen runsaasti.
Ensimmäinen havaittava ero on se että kyseinen antenni on suunniteltu pelkästään UHF- alueen, ja etupäässä säähavaintopallojen kuunteluun aiempien mallien ollessa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta huomattavasti laajakaistaisempia esim. (LM 118-470A) tai vaikka (LM 65-174). Myös taajuusväli on tätä taustaa vasten katsoen huomattavan kapea: 390 mhz - 470 mhz, eli "vain" noin 80 mhz, mikä jättää myös tikkujen pituuden tekijän kannalta ihanan lyhyeksi.
Toinen ja kenties huomattavin näistä muutoksista on se että tikkujen paikat on mitoitettu kokonaan uusiksi.
Tämä siksi että tikkujen etäisyys saataisiin vastaanottoa ajatellen mahdollisimman optimaaliseksi, kun aiemmissa malleissa asia ei välttämättä näin ollut.
Vanhoihin (jo olemassa oleviin) reikiin asennetaan enää vain ensimmäinen ja viimeinen tikkupari, loppujen
mittojen mennessä seuraavasti:
1.reikä: (jo valmiina oleva) 28mm antennin kärjestä.
2.reikä: 86 mm ykkösreiästä (on ensimmäinen porattava reikä siis)
3.reikä: 87,5 mm 2-reiästä.
4.reikä: 89 mm 3-reiästä.
5.reikä: 90,5 mm 4-reiästä.
6.reikä 92 mm 5-reiästä.
7.reikä 93,5 mm 6-reiästä.
8.reikä 95 mm 7-reiästä.
9.reikä 96,5 mm 8-reiästä.
10.reikä 98 mm 9-reiästä.
11.reikä 99,5 mm 10-reiästä.
12.reikä: jo olemassa oleva mutta etäisyys 11.reikään pitäisi olla 101mm mikäli porauksesi onnistui.
Poraamisen helpottamiseksi tein antennissa kiinni olleesta muoviklipsuttimesta itselleni sapluunan,
jonka avulla sain porattua kaikki reiät suunnilleen samaan paikkaan. Tosin pylväsporakone olisi
varmaan kannattanut hankkia, koska useimmat reiät onnistuin silti poraamaan vinoon
(jotkut enempi jotkut vähempi).
Luonnollisesti myös tyhjiksi jääneet vanhat reiät olisi hyvä jotenkin peittää,
varsinkin mikäli antennia on tarkoitus käyttää ulkona. Tällöin kosteutta ei vaikkapa sateella pääse
antenniin sisälle tuhojaan tekemään. Käyttäjä Lahden oma ratkaisu tähän oli katkaista alkuperäiset antennin mukana tulleet alumiinitikut niihin tyvestään, jolloin niiden päälle jää luonnostaan sopivan kokoinen tulppa.
Itse hoidin peittämisen ohjeeista poiketen sähkömiehen teipillä, koska tarvitsin vielä ko.tikkuja alumiiniversion tekemisessä.
PROTIP: Koska uusien tikkujen myötä rungon sisälle jäävä tila tulee normaalia selkeästi ahtaammaksi,
kannattaa kaapelin sisäänveto muuten tehdä heti reikien poraamisen jälkeen, ennen tikkujen asennusta.
Näin vältyt turhalta päänsäryltä projektin loppumetreillä.
Äskeisestä päästäänkin sopivasti kolmanteen muutokseen, joka onkin lähes yhtä mullistava
Lahti - antennien vielä suhteellisen lyhyessä historiassa nimittäin tikkuihin:
Tällä kertaa aiemmasta poikkeavasti on antennin tikkumateriaalina käytetty alumiinin sijasta 4mm teräksistä
kierretankoa, mikä mahdollistaa tikkujen nopeamman ja samalla myös pelkkää alumiinia selvästi pitävämmän mutterikiinnityksen antenniin. Hyvää teräksessä lienee myös se että kierretanko ei väänny ihan yhtä helposti kuin alumiini, mikä auttaa tikkujen
mitoituksessa, ja myös työn jäljestä tulee hiukan siistimpää.
Menetelmän Huonona puolena lienee ainoastaan teräksen paino, minkä vuoksi se sopii käytettäväksi vain lyhyttikkuisissa antenneissa:
Pidempiä tikkuja vaativissa malleissa antennien alumiininen runko kun ei tikkujen painoa enää välttämättä kestä ja voi näin pahimmillaan jopa vääntyä.
Pienenä, ei rakentamiseen liittyvänä mutta maininnan arvoisena muutoksena voitaneen mainita myös se, että kyseistä antennia, ei enää motonetin valikoimista löydy, joten tuotteen ainoaksi jälleenmyyjäksi jää näin tokmanni, nostaen näin siis pysyvästi pääraaka - aineen hinnan 15 eurosta - 20 euroon.
Poikkeuksellisesti,koska virallisia ohjeita ei vielä ole julkistettu otan tällä kertaa asiakseni laittaa tähän myös
tikkuparien mitat jotka ovat:
1.tikku: 124mm
2.tikku: 128mm
3.tikku: 131mm
4.tikku: 135mm
5.tikku: 138mm
6.tikku: 141mm
7.tikku: 145mm
8.tikku: 149mm
9.tikku: 152mm
10.tikku: 156mm
11.tikku: 158mm
12.tikku: 162mm
Itse halusin vertailla myös teräksen ja alumiinin sopivuutta itse vastaanottoon ja tein kyseisestä antennista kaksi versiota, toisenalumiinitikuilla ja toisen teräksisillä(kts.kuvat).
Vastaanottoa testatessa lopputulos oli kuitenkin melko tasaväkinen, joskin itselleni hieman yllättävä:
Molemmat antennit kopittivat testissä vaivatta Gotlannin saaren yläpuolella(350-400km päässä) lentäneitä säähavaintopalloja, joskin kierretangollinen versio pystyi seuraamaan palloja selvästi pidemmän matkan.
Myös Lahden omat tulokset näyttäisivät tukevan tätä: Jopa 460 km kierretangollisella versiolla saavutettu kuunteluetäisyys (ja samalla kuunteluennätys),
oman parhaani ollessa siellä 410 km tienoilla.
Loppuun summaten, kyseinen malli on tähänastisista Lahti - antenneista ehdottomasti paras(jopa yliluonnollisen hyvä), ja on siis ehdottomasti rakentamisen arvoinen, joskin myös useammista muokkauksista johtuen selvästi tekijälleen aiempia malleja haastavampi.
- Kuva2. Alumiinitikkuversio ja improvisoitu antennin tuki.
- Kuva3. Kierretankomalli.
- Kuva4.
- Kuva5.
- Kuva7.
- Kuva9. Ainoa kuva jossa etäisyys on muistettu mitata. Tulos hyvä 388km.
- Kuva10. Toistaiseksi löytyneet sondit. (tyyppiä Vaisala RS-41SG).
